Muovipussien ominaisuudet ovat samat olipa raaka-aine sitten fossiili- tai biopohjainen. Monessa suhteessa käsittelet tavallaan samaa pussia. Joten kyllä, uudelleen käytettävä biomuovinen sokeriruo’osta valmistettu muovipussi on yhtä vahva, yhtä vettähylkivä ja yhtä helppo suunnitella kuin perinteinen muovipussi. Tässä artikkelissa kestävyyden parannukset liitetään yhteen yksinomaan pussien valmistuksessa käytetyn raaka-aineen kanssa valmistusalueella, ja lähtökohta tälle artikkelille ovat kierrätettävät biomuovipussit. Jos muun tyyppiset biopussit kiinnostavat sinua, voit lukea niistä lisää täältä.

Esimerkki biomuovista:

Keskitytään hetki teknisiin asioihin. Muovipussit valmistetaan polyeteenistä. Se on maailmanlaajuisesti eniten valmistettu muovi. Muovityyppi polyeteeni on tähän asti aina ollut fossiiliseen öljyyn pohjautuva – muttei enää. Bioteknologia on kehittynyt, ja nyt voidaan valmistaa biotuotettua polyeteeniä, joka pohjautuu sokeriruokoon. Sokeriruokoja käytetään bioetanolin valmistamiseen, jota vuorostaan käytetään biopolyeteenin valmistamiseen. Biopolyeteeni on sitä muovia, jota käytetään kierrätettävien biopussien valmistuksessa. Kierrätettäviä biopusseja voidaan käyttää fossiilisten muovipussien kanssa tai niitä voidaan yhdistää, jolloin muovipussi voi sisältää sekä fossiilista muovia että biomuovia.

Biohajoava pussi tarjoaa ympäristöhyötyjä

Eräs Braskemin tutkimus osoittaa, että perinteisen fossiilisen öljystä peräisin olevan muovin valmistukseen verrattuna sokeriruo’osta valmistettu pussi säästää ilmakehää niin, että jopa 3 tonnia CO2:sta vastaa verrattuna tonnia polyeteeni[1]:sta. Ympäristön kannalta säästö on siis konkreettinen. Tämä laskelma pohjautuu brasilialaisiin olosuhteisiin ja Braskemin materiaaliin I’m green ™ PE, joka myötävaikuttaa matalaan hiilitalouteen. Suurella laskemalla on tietenkin useita ehtoja, ja tähän sisältyy muun muassa se, että loput sokeriruo’oista käytetään biomassasyöttöisiin voimalaitoksiin. Vaikka biomuovipussien tuotanto voi joskus kohdata vastustusta, koska valmistus vaatii maatalousmaata, on biomuovi silti paras vaihtoehto öljylle, sillä hiilidioksidisäästöt ovat merkittävät.

Tulevaisuuden korvaaja fossiilisille pusseille

Muovityyppi polyeteeni on sama riippumatta, mistä resurssista se tulee. Muovipussit ovat siis yhtä vahvoja, oli raaka-aine sitten peräisin sokeriruoko tai öljystä. Itse asiassa eri polyeteenien alkuperä voidaan selvittää vain hiili 14-analyysilla. Biomuovi on tällä hetkellä vain aavistuksen kalliimpaa kuin fossiilinen vaihtoehto ja eron odotetaan pysyvän marginaalisena. Valmistusmenetelmät biopohjaiseen polyeteeniin ovat kehityksen alla, ja niiden uskotaan edullisessa tulevaisuudessa tulevan kustannus-, resurssi- ja ympäristötehokkaammiksi economy of scale-mallin kautta. Tämä tarkoittaa tyypillisesti sitä, että hinta laskee ja saavuttaa siten matalan hintatason, jolloin se vastaa fossiilisia valmistustapoja. Fossiilipohjaiseen resurssiin verrattuna on parempi käyttää biopohjaista resurssia muovin valmistamiseen. Tulee kuitenkin myös muistaa, että biomuovin valmistukseen on käytettävä maatalousmaata. Braskemin tutkimus osoittaa, että vaaditaan noin 5 m2 maatalousmaata, jotta voidaan valmistaa matala määrä bioetanolia, joka tarvitaan 1 kg biopolyeteenin valmistamiseen.
Tällä hetkellä valmistetaan vain kierrätyskelpoisia biopohjaisia muovipusseja ensimmäisen sukupolven bioetanolista, joka pohjautuu sokeriruokoon. Aivan kuten odotamme, että hinta tulee laskemaan, odotamme myös, että biomuovin valmistus kehittyy toisen sukupolven bioetanoliksi. Toisen sukupolven bioetanoli voidaan valmistaa maanviljelyn jätteistä, kuten oljista ja puulastuista, ja tällöin ei siis käytetä maatalousmaata. Fokus ilmastoon ja ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin kehityy nopeasti ja alaan liittyen ilmoille nousee koko ajan uusia aloitteita. Me Scanlux Packagingilla seuraamme kehitystä työskennellen jatkuvasti parantaaksemme tuotteitamme entistä kestävämpään ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Artikkeli on kirjoitettu pohjautuen tutkimukseen, johon Scanlux Packaging on saanut pääsyn Teknologiselta Instituutilta.
[1] CO2-ekv. on muuntokerroin, jota käytetään eri kasvihuonekaasujen kasvihuoneilmiön vaikutuksen vertailussa. On siis arvioitava kuinka paljon CO2 :a tulee olla, jotta voidaan luoda sama vaikutus tonnilla toisenlaista kaasua.
Oliko tästä artikkelista apua?
JooEi