Termeillä ”kompostoitava” ja ”biohajoava” kuvatut tuotteet eivät välttämättä ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto.

Tänä vuonna liuta yrityksiä lanseeraa biomuovituotteita. Biomuovituotteet lanseerataan vaihtoehtona tuotteille, joita kutsutaan ”konventionaalisiksi” tai ”perinteisiksi” muovituotteiksi. Tällä viitataan tuotteisiin, jotka on valmistettu fossiilisista, ei uusiutuvista materiaaleista, kuten öljystä ja maakaasusta, ja jotka käyttöiän päättyessä edistävät ilmastonmuutosta, kun ne poltetaan. Myös monet pahvituotteet sekä pahvin ja biomuovin sekoitukset lanseerataan sanojen ja väitteiden ”kompostoitava” ja ”biohajoava” saattelemana. Sekä yrityksenä että käyttäjänä tulee huomioida, ettei anna itsensä tulla johdetuksi harhaan sanoista, kuten ”bio-” ja ”kompostoitava” tai ”biohajoava”, ja uskoa, että materiaali tai tuote on sitä myöten kestävä ja ilmasto- sekä ympäristövaikutukseton. Seuraavassa kappaleessa esitellään muutamia käsitteitä ja arviointimenetelmiä biopohjaisille materiaaleille.

Biomuovi – kasveista vai niiden jäännöksistä?

Biomuovia voidaan kuvailla materiaalina, joka on valmistettu

• sokeripitoisista kasveista, kuten sokeriruoko, sokerijuurikas, bambu, maissi ja muut jyväkasvit.
• Lignoselluloosaa sisältävistä raaka-aineista, kuten puusta

On monia tapoja, joilla biopohjaisia raaka-aineita voidaan työstää kemiallisiksi aineiksi, jotka muodostavat biomuovin tuotannon lähtökohdat: fermentointi, katalyysi, kaasutus, pyrolyysi ja sokerisidosten hajottaminen. Erilaisia biomuovityyppejä voi käyttää muun muassa pakkausten, pussien, pullojen ja suojamuovien valmistamiseen. Jos biomuovista valmistetut tuotteet poltetaan, vapautetaan ainoastaan CO2, jonka kasvit ovat sitoneet kasvaessaan. Tämän vuoksi biomuovia kutsutaan toisinaan CO2-neutraaliksi. On kuitenkin muistettava, että myös biomuovituotteiden valmistukseen ja kuljetukseen tarvitaan energiaa ja siksi biomuovituotteet eivät ole CO2-neutraaleja, ellei niiden valmistukseen ja kuljetukseen käytetty energia ole uusiutuvaa energiaa, kuten harvoin on. Tästä seuraa, että ympäristövaikutustemme reilu pienentäminen vaatii kasvihuonepäästöjen suurta vähentämistä. Tämän vuoksi on tarpeellista valmistaa tuotteita, joiden käyttöikä on pitkä, ja biopohjaiset tuotteet toimivat CO2:a ”sitovana” varastona, jota ei polteta lyhyen käytön jälkeen. Biomuovia löytyy montaa eri tyyppiä. Yksi erottava tekijä on se, onko biomuovi valmistettu kokonaisesta kasvista vai kasvin jäännöksistä. Huono puoli kokonaisesta kasvista, kuten sokeriruo’osta, sokerijuurikkaasta ja maissista valmistettavassa biomuovissa on, että näiden satojen kasvattaminen biomassaa varten vaatii tilaa. Samalla alueella olisi voitu kasvattaa ruokaa, ja siksi keskustellaan siitä, että biomuovituotanto saattaa kilpailla ruoantuotannon kanssa. Tämän takia kasvin jäännöksistä – kuten puristetusta sokeriruo’osta saatavasta bagasse-kuidusta – valmistettua biomuovia pidetään kestävämpänä vaihtoehtona kuin kokonaisesta kasvista valmistettua biomuovia. Tällä hetkellä markkinoilla on useita biomuoveja, jotka on valmistettu kasvien jäännöksistä. On tärkeää, että yritykset, jotka käyttävät tai myyvät biopohjaisia materiaaleja pakkauksissaan tai tuotteissaan pyytävät (potentiaalisilta) toimittajiltaan dokumentaatiota käytettyjen biomateriaalien alkuperästä mukaan lukien, onko valmistuksessa käytetty kokonaisia kasveja vai niiden jäännösosia, ja ovatko käytetyt kasvit tai kasvin osat ovat peräisin tavalliselta vai ekologiselta viljelykseltä. Kaikki tuotteet, joiden sanotaan olevan biomuovista valmistettuja, eivät sisällä ainoastaan biomuovia. Joissakin tuotteissa sitä on lisättynä vain pieni osa, kun suurin osa muovista on tavallista öljystä ja maakaasusta valmistettua muovia. Biomuovien sisällön lisäksi on tärkeää saada tietoa niiden toimittajista.

Biohajoavien materiaalien jätehuolto

Toimittajat esittävät mielellään, että biomuovista valmistetut tuotteet ovat biohajoavia tai kompostoitavia. Ympäristön kannalta on kuitenkin todella huono idea muuttaa biohajoavia materiaaleja, kuten biomuovia, pahvia ja paperia kompostiksi ja energiaksi, sillä silloin menetetään suuri osa siitä energiasta, joka on käytetty materiaalin valmistamiseen ja joka antaa materiaalille ominaiset ominaisuutensa. Sen sijaan materiaali pitäisi hyödyntää uudelleen – muovina, pahvina tai paperina. Tällä tavalla tuotteen valmistukseen käytettyä energiaa ei menetetä, vaan se käytetään uuden tuotteen valmistukseen, ja sen voidaan sanoa olevan ”sitoutunut” tuotteeseen. Biohajoava muovi poikkeaa kemiallisesti ei-biohajoavista muovityypeistä. Ne on valmistettu siten, että mikro-organismit voivat hajottaa pitkien hiiliketjujen kemialliset sidokset pienemmiksi molekyyleiksi, kuten CO2:ksi, vedeksi ja metaaniksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että biohajoavaa muovia voi laittaa suoraan kompostiin tai heittää luontoon. Biohajoavan muovin kompostointi vaatii erityisen teollisen kompostointilaitoksen, jossa on korkea lämpötila, happea, kosteutta, valoa ja korkea mikro-organismipitoisuus. Siksi biohajoava muovi ei normaalisti ole luonnossa hajoavaa. Biomuovi voit toki hajota helpommin, kuin muun tyyppiset muovit ja sillä on paljon lyhyempi elinikä kuin tavallisella muovilla, mikä tekee kierrätyksen vaikeaksi. On kuitenkin myös sellaista biomuovia, jota voidaan käyttää uudelleen ja sellaista on mahdollista pyytää toimittajilta.

Kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet: laatu, jäljitettävyys ja uudelleenkäytettävyys

Kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin uudet ”neitseellisistä” raaka-ainesta – esim. muovista, alumiinista ja paperista valmistetut. Joka kerta, kun jotakin materiaalia voidaan käyttää uudelleen, säästetään resursseja ja sitä kautta myös louhintaa tai raaka-aineen tuottamista. Joidenkin materiaalien kohdalla on välttämätöntä sekoittaa neitseellistä raaka-ainetta kierrätettävän raaka-aineen sekaan, jotta materiaalin olennaiset laadulliset ominaisuudet säilyvät – esim. paperin kuidun pituus lyhentyy joka kerta, kun materiaali kierrätetään uusiokäyttöön. Kuten biomuovin, myös kierrätettyjen materiaalien jäljitettävyys on tärkeää esim. sen osalta, millä tavalla roskiin heitettyjen materiaalien uudelleenkäsittely tapahtuu. Tanskalaisen muovijätteen paljastunut matka maailman ympäri ja uudelleenprosessointi terveydelle ja ympäristölle haitallisissa olosuhteissa osoittaa, että jäljitettävyydelle on suuri tarve. Jäljitettävyyden vaatiminen tavaran toimittajalta ei ole sen kummempi periaate, kuin se, että yritykset ovat tottuneet vaatimaan tietoja tavaroiden ja raakamateriaalien tuotannosta toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan. Jos jäljittäminen on mahdollista, kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet voidaan myös kierrättää. Eli tuote, joka on valmistettu uudelleenkäytetystä materiaalista voisi myös olla uudelleenkäytettävä. Vaikka itse tuotteen uudelleenkäyttö ei olisi mahdollista – kuten esim. hygieniatuotteiden osalta – voidaan kierrätysmateriaalia silti käyttää raaka-aineena, mikä on ympäristön kannalta positiivista.

Lähteet:

Bioplast, plast.dk, https://plast.dk/tema/bioplast/ Bioplastic Conference 2019: See presentations and pictures, plast.dk, https://plast.dk/2019/02/bioplastic-coference-2019-see-presentations-and-pictures/ Bioplast skal genbruges – ikke formuldes, ing.dk, https://ing.dk/artikel/bioplast-skal-genbruges-ikke-formuldes-99557 Hvede, sukkerrør og palmeblade – sådan ser fremtidens plastik ud, Nordea Invest Magasinet, https://nordeainvestmagasinet.dk/artikler/hvede-sukkerror-og-palmeblade-sadan-ser-fremtidens-plastik-ud Værd at vide om bioplast, Teknologisk Institut, https://www.teknologisk.dk/vaerd-at-vide-om-bioplast/40468